Olo talolla on alkanut maistua - oikealta elämältä. Ei pakonomaista menoa töihin vaan oman mielen mukaisia puuhia, milloin halkosouvia, milloin vanhan purkua ja uuden rakentamista. Aika kuluu eikä läheskään jokaisena päivänä tule käytyä edes netissä. Mitä ympäristö nyt välillä haiskahtaa vahvasti sianpaskalle ja virtsalle kun pellot kaipaavat lannoitetta jaksaakseen taas seuraavana vuotena työntää uutta kortta ja jyvää seuraavaksi talveksi jyrsittäväksi. Tosin nyt pitää pian muutaman asian selkeytyä jotta pääsee vielä vähäksi aikaa kiinni työelämään ja rahavirtaa sisäänkinpäin eikä ainoastaan ulos. Vaikka asunnon myynti nyt näyttäisi pianaikaa onnistuvankin.
Ympäristö on kuitenkin inspiroiva ja rauhallisenkaunis. Joutsenet eivät ole nyt pysähtyneet lähipelloille levähtämään. Muutoin mielenkiintoisia eläviä liikkeellä paljonkin. Suohaukkoja -ilmeisesti sinisuohaukka - lentelee ojien yläpuolella paljon. Myyrävuosi on runsas. Joukossa on kyllä ainakin yksi muuttohaukkakin - tosin nyt ei ole muutamaan päivään näkynyt. Olisko jo lähtenyt kohden etelän lämpöisempiä maita ja helpompia saaliita. Saaliista puheen ollen hirviporukka näytti saaneen ensimmäisenä päivänä ainakin yhden kaadetua.
Tarinoita vanhan äijän elämästä ja mahdollisista unelmista vanhan maalaistalon muokkaamisessa eläkeasunnoksi.
maanantai 17. lokakuuta 2011
sunnuntai 2. lokakuuta 2011
Muutto mökille - ei ku talolle.
Viikko sitten lähti Toyota renkaat savuten hurjassa lastissa Järvenpäästä kohden Seinäjokea. Isoimmat tavarat odottavat vielä noutoa. Se tapahtuu huomenissa kun saatiin tyhjään paluukuormaan sovittua kirjoituspöydän ja sänkyjen ja sohvan kuljetus.
Takkaremontti on lähes valmis. Vain arinapelti puuttuu, kun mitoitus on vähän hankala, pitää tehdä erikseen ja kiinnittää reunarautaan muutamalla tikillä ja ruuvilla. Muuten lopputulos on uskomattoman hieno. Joskohta myöskin kallis. Mutta mutta huonoa ei kannata laittaa eikä uudetkaan takat ilmaisia ole. Eikä tuollaista saa kuin vanhasta tekemällä. Kun sen tekijä osaa. Ja nämä osaa.
Muutoin täällä on ollut aivan hienoa olla. Joka päivä saunassa ja hoideltu asioita kaupungin suuntaan ja käyty perjantaina nopeassa työhaastattelussa. Kyllä tämä tästä menee jengoilleen. Etenkin kun saa elää oman rakkaansa kanssa maalla rauhallisessa ympäristössä.
Kotieläinten määrä kasvaa - lähtiessä oli Bella-koira ja Alavudelta mukaan tuli Ilona-koira. Sitten vielä tarvittiin hiirikoira elikkä meille kotiutui pikkuinen Pekko-kissa. Hiiret varokaa kun suurmetsästäjä saapuu ja saa kaikki hampaansa ja kyntensä teroitettua täyteen iskuun.
Ensi viikolla täytyy aloittaa puusouvi aivan tosissaan. Pitää käydä tekemässä rankoja Ojasenmäellä ja poistamassa omasta metsästä kelottuneita puita. Keloista saa heti kuivaa puuta mutta ensi vuosikin on tulossa ja klapuja tarvitaan saunaan ja hienoon leivinuuniin polttopuiksi.
Takkaremontti on lähes valmis. Vain arinapelti puuttuu, kun mitoitus on vähän hankala, pitää tehdä erikseen ja kiinnittää reunarautaan muutamalla tikillä ja ruuvilla. Muuten lopputulos on uskomattoman hieno. Joskohta myöskin kallis. Mutta mutta huonoa ei kannata laittaa eikä uudetkaan takat ilmaisia ole. Eikä tuollaista saa kuin vanhasta tekemällä. Kun sen tekijä osaa. Ja nämä osaa.
Muutoin täällä on ollut aivan hienoa olla. Joka päivä saunassa ja hoideltu asioita kaupungin suuntaan ja käyty perjantaina nopeassa työhaastattelussa. Kyllä tämä tästä menee jengoilleen. Etenkin kun saa elää oman rakkaansa kanssa maalla rauhallisessa ympäristössä.
Kotieläinten määrä kasvaa - lähtiessä oli Bella-koira ja Alavudelta mukaan tuli Ilona-koira. Sitten vielä tarvittiin hiirikoira elikkä meille kotiutui pikkuinen Pekko-kissa. Hiiret varokaa kun suurmetsästäjä saapuu ja saa kaikki hampaansa ja kyntensä teroitettua täyteen iskuun.
Ensi viikolla täytyy aloittaa puusouvi aivan tosissaan. Pitää käydä tekemässä rankoja Ojasenmäellä ja poistamassa omasta metsästä kelottuneita puita. Keloista saa heti kuivaa puuta mutta ensi vuosikin on tulossa ja klapuja tarvitaan saunaan ja hienoon leivinuuniin polttopuiksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)