Viimeviikolla saimme kokea lyhyen talven. Taivas paiskoi isoja hiutaleita maailmalle. Ilma tuntui Viiltävänkylmältä ja tuuli tunki läpi vaatetuksen. Onneksi tämä oli vasta varoitus tulevasta ja sai kaivamaan esiin hanskoja ja villaneuleita lisävarustukseksi.
Töissä olen ollut pari viimeistä viikkoa liikekannalla ja kierrellyt erilaisia kohteita opettaen uusia kavereita kohteisiin ja samalla opetellut muutaman kohteen itsellekkin uusina. Eräässä kohteessa törmäsin vanhojen kirjojen kauppiaaseen. Lehteilin myynnissä olevia teoksia ja havaitsin hänen myyvän mm Grimbergin Maailman historiaa, ja vielä isokokisena ja ehyenä sarjana. Mieli teki ostaa, mutta 24 isoa osaa oli hiukan liikaa raahattavaksi muutenkin täysiin kirjahyllyihin. Tuosta kirjasta voisi sanoa että Heikinheimo aikanaan luonnehti sen kirjaksi jonka lukeminen antaa riittävät tiedot maailman tapahtumista minkälaiseen seuraan tahansa. Ja kyllä se pitääkin paikkansa. Teossarja on säilyttänyt arvonsa ja käytettävyytensä tänäänkin. Vaikka joitakin asioita katsotaankin uusin silmälasein. Erityisesti vanhempien aikojen osuudet ovat kestäneet uudesta tutkimuksesta huolimatta hyvin aikaa. Uusimmat osat ovat luonnollisesti saaneet eniten lisäväriä. Arkistoja on avautunut ja on päästy näkemään valtakuntien tuhoutumisia.
Kirja jonka sitten lunastin itselleni on vanha kunnon Pikku Jättiläinen. Klassinen tietokirja ennen koteihin kaupiteltuja tietosanakirjasarjoja. Olen itse lukenut kyseistä kirjaa antaumuksella, meillä oli niitä jostakin tuntemattomasta syystä kaksi. Joista on jäljellä epämääräinen kasa sidottuja sivuja. Ahkera käyttö söi kirjat aivan oikeasti irtolehtipainokseksi. Nyt on uusi uusvanha kierrätyskirja täydentämässä. Päätyy mökille vanhojen kirjojen hyllyyn ja tulevan kirjastohuoneen kaunistukseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti