Joulu mökillä

Täällä sitä ollaan mökkeilemässä. Ympärillä luminen maisema, peltoaukea ja metsää. Muutama talo näkyy kaukaisuudessa, lämmin valo ikkunoissa. Hiljaisuus on käsinkosketeltavaa. Tuli räiskyy takassa ja humisee savupiipuissa. Saunassa nautinnollista, pehmeä löyly kietoo itsensä ympärille, ei polttavana vaan lämpimänkosteana. Kiristyneet lihakset rentoutuvat. Menneiden viikkojen kiire ja turha hössötys jää unholaan. Koira nukkuu peitteen alla tyytyväisenä syötyään kinkkua, lohipastaa ja maksalaatikkoa. Rotat rapistelevat kuusenoksien seassa häkissään.

Nykyajan mukavuuksista nautin ainoastaan tietokoneen kautta. Koneelle ajetut levyt soivat kaiuttimista, juuri sitä musiikkia, mitä itse haluan kuulla, ei pakkosyötettyä muzakkia. Se on ollut viimeiset puolitoista kuuta kauheimmat joululaulut sarjaa. En enää voi kuunnella niitä voimatta pahoin.

Tumma taivas kaareutuu yllä, hiukan pilvisenä, kirkonkylän ja haukinevan valot heijastuvat pilviin. Omassa pihassa valoa antavat vain kuistin ikkunalla palavat öljykynttilät ja lyhdyssä oleva valosarja, valoa sen verran, että näkee juuri ja juuri käydä ulkohuussissa asioilla.

Puhtaalla hangella näkyy vain muutamia jäniksen jälkiä. Joku metsäkanalintuihin kuuluva lähti rymisten lentoon lähteen vieruspuista vettä noutaessani. Ilmeisesti teeri, puusto lähteen ympärillä on koivuvaltaista. Kesällä näin siellä teeripoikueen liikumassa. Lähteellä kannattaa muutoinkin käydä, vesi on aivan erityisen hyvää. Sellaisenaan juotavaksi ja ruokailun ohessa, puhumattakaan mitä se saa aikaan huonommallekin kahville. Kahvin omat aromit tulevat esiin. Puhdasta raikasta vettä.