Olen vielä pari päivää täällä lumen ja hiljaisuuden keskellä. Tämä päivä on hiipinyt hiljakseen kohden iltaa. Metsästä on kuulunut lintujen sirkutusta ja joidenkin voimakkaiden siipien paukahduksia suuren kanalinnun lähtiessä lentoon läheisestä koivikosta. Eilen ketunmetsästäjät ajelivat tietä pitkin etsien tuoreita ketunjälkiä. Onneksi eivät löytäneet. Pelkäävät kettujen pyytävän loppuun jänikset ja metsot ja teeret. Puhumattakaan peltopyistä. Ihme ettei nuo eläimet loppuneet kokonaan silloin kun oli enemmän kettuja, susia ja ilveksiä niitä pyytämässä. Toisaalta ymmärrän harrastuksen tällaisella alueella, mahdollisuuksia ei ole liikoja. Metsästys on jotenkin luontaista tällaisella seudulla.
Ei kaikkia voi vaatia siirtymään kamerametsästykseen. Vaikka hämmästytin miehiä kyllä kertomalla kameravarustukseni hinnan, heillä ei ollut kenelläkään yhtä halpaa asetta matkassaan. En tiedä saiko ehkä jotakin ajatuksia liikkeelle. Silloin kun itse aloitin kuvaamisen jotakuinkin kelvollisen kameran hinnalla sai parikin hyvälaatuista asetta. Nyt on aseiden hinnat - tai vaatimukset niiden suhteen - pompanneet pilviin. Miehillä ei ollut mukanaan yhtään alle 2500 euron kivääriä tai haulikkoa.
Saan varmasti vastaavia luontokokemuksia kulkiessani kameran kanssa metsässä ja yrittäessäni saada jonkun eläimen kuvaan. Vähitellen lajitelma kasvaa, tänä vuotena olen saanut kunnon kuvat kurjista soitimella keväisellä pellolla, joutsenista palaamassa pesälamelleen ja joen jäällä kirmaavasta rusakosta. Vähitellen lajivalikoima lisääntyy ja uusia kuvia saa otettua vanhoistakin tutuista kun kalusto jälleen antaa siihen hiukan paremmat mahdollisuudet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti