En ole rustannutkaan runoja pitkään aikaan. Olisikohan nyt aika, kokeillaan vaikka tällaisia
pieniä tunnelmapaloja. Vuoden kulusta joitakin kuvia.
Auringon kehrä kumottaa
voimattomasti pilvien läpi.
Pimeys lyö
kättä pimeydelle.
Kostea tuuli.
Pimeässä välähtelee, vinkuu
taivas täynnä
säkeniä ja värejä.
Huomenissa maa on täynnä
raketteja.
Illan tullen taivaalla
loistaa Venus kirkkaasti,
muita isompana.
tielle ajettu suola
liukasta jalan alla.
Aamulla Aurinko loi
kylmää hehkuaan usvan
läpi. Koivuissa huurretta.
Valoa tulee kaikkialta
eikä mistään.
Lämmin kostea tuuli,
Aurinko korkeammalla
päivästä päivään.
Pajunkissat isompina,
maa tuoksuu.
Aurinko on tullut esiin,
valaisee koivujen punertavat
oksat, latvoissa varikset
korisevat omia juttujaan.
Mustia hedelmiä.
Tänä pääsiäisenä saapui valo,
ilo elämääni. Pelastava
enkeli ilmestyi elämääni,
virpovitsa kädessään.
Uskon häneen -
uskon jälleen elämääni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti