Pakkasta ja Auringon paistetta, tuli räiskähtelee takassa. Koira tuhisee sängyllä. Uudenvuoden konsertti televisiosta. Mäkiviikon uudenvuoden kisa. Osa jo traditioita, mökillä oleminen vasta tämän vuoden tapa. Tosiasiassa tuntuu hemmetin hyvältä. Ulkona puhdas luminen luonto, hiljaisuus jonka rikkoo ainoastaan itse aiheutetut äänet. Kehoon leviävä avotakan säteilemä lämpö. Kahvikupista, eipä aliarvioida kuppia, kyllä se on reilun kiulun kokoinen, leviävä tuoksu ja kauniit sävelet kietoutuvat kaikkia aisteja hyväileväksi kokonaisuudeksi. Metsästä kuuluu vienoja sirkutuksia ja talvenyli seipäille jätetyistä heinäseipäistä löytyy jotakin sopivaa syötävää. Olen nyt lisännyt seipäiden tarjontaan kauran jyviä ja suurimoita. Pienet siivekkäät ystävät saavat ravintoa muulloinkin kuin jouluna. Illalla kaunis kuutamo valaisee hanget ja houkuttelisi hiihtämään. Käytössä ei vain ole sellaisia suksia, joilla voisi mennä umpihankeen. Ehkä tulevina talvina löytyy apuvälineet umpihankihiihtoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti