Viimeviikko oli monipuolinen ja sattui yhtä sun toista. Töissä viikko huipentui lauantain juoksukilpailuihin. Sain päivän aikana kiidättää isoksi paisunutta mahaani ympäri kaupunkia ja jopa hyvällä onnistumisprosentilla. Poliisia tuli vaivattua useampia kertoja, eivätkä "pahantekijät" livenneet käsistä. Saan tietysti kiittää kauppojen henkilökuntaa tarkkaavaisuudesta ja ennakoimisesta. Erityisesti erästä kassaa on kiitettävä erityisesti. Hän torppasi karkuun pyrkivän hieman hankalan kaverin tulikaapin nurkkaan ja sai pidettyä paikoillaan, kunnes ehdin apuun puolen kilometrin päästä.
Ulkomaalaisia kiikarikauppiaita on myös alkanut liikkua aktiivisesti. He eivät tahdo ymmärtää, ettei kauppaa voi tehdä ihan tuosta vain. Vetoavat aina torikauppiaisiin, että miksi he saavat sitten myydä. Eivät ymmärrä myyntipaikan vuokrausta eivätkä alv-veroja lainkaan. Lisäksi kaupattavat kiikarit ovat laadultaan ala-arvoisia. Keskusteluissa tulee aina jossakin vaiheessa uhkaukset mukaan, peitettynä esimerkiksi kysymykseen: onko sinulla kännykkä? Soita vaimollesi.
Remonttirintamalta kuuluu vähän heikkoa, muurari on saanut lonkkaansa murtuman, joten on sänkyyn sidottuna ainakin vielä pääsiäisenä. Hänen piti tulla silloin tekemään arvio korjauksen mittaluokasta ja antamaan tarjouksen työn tekemisestä aiheutuvista kustannuksista. Onneksi työ ei ole sidottu juuri tähän kesään. Pitää sitten tehdä jotakin muuta kesällä. Mitä nyt osaa itse tehdä ja mihin saa tarvikkeita hankittua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti