Lummelammella

Kykin jälleen kerran kamerani kanssa pesiskentän lätäkön vieressä. En kuvaamassa peliä, kaukana siitä. Viivähdin pitkän tovin kuvaamalla lumpeita. Tänäkin vuonna kukkia on runsaasti, mutta jokin loisto niistä tuntuu puuttuvan. Johtuisiko kylmästä talvesta vai mistä.

Lampi kukkineen on ollut jo monen vuoden ajan jonkinlainen pakkomielle. Kuvia lumpeista on syntynyt satoja. Nyt tavallaan kuvaan paremmalla kameralla samoja kuvia uudestaan. Mutta vuodet eivät ole samanlaisia eikä lampi pysy samana. Reunoille kasvaa heinää ja veteen joutuu kaikkea rojua. Tänä vuonna lammessa on paljon purkkeja ja muovipulloja.

Katsotaan millainen sato kovista saadaan tälle kesälle. Mutatoituneita kukkia näkyy enemmän kuin muulloin. Vaikuttaisi siltä, että terälehtien lukumäärä on lisääntynyt ja kukat näyttävät jotenkin epämuotoisilta. Toisaalta ennen vaaleanpunaiset kohdat ovat vähentyneet. Katsotaan elokuussa miltä näyttää. Ehkä tilanne korjautuu ja värikkäiden kukkien osuus lisääntyy.

Samalla kuvausretkellä törmäsin aivan uuteen tuttavuuteen. Vierestäni aivan alhaalta alkoi kuulua nuuskutusta, katsoin alas ja näin jotakin valkoista. Samalla paikalle saapuivat olion hoitajat pienen koiran kanssa. Otus oli fretti eli kesy hilleri. Kivan näköinen nappisilmä, hiukan rotevampi kuin minkki, seuraili hoitajiaan hihnassa ja yritti päästä lätäkköön uimaan ja kalastamaan.