Tulipa taas tehtyä jotakin hölmöä. Minulla oli käynti Kellokoskella ja menin sinne mukavasti bussilla. Kun sain asiani hoidettua totesin seuraavan auton lähtöön olevan pari tuntia. Olisin tietysti voinut mennä paikalliseen bubiin tai lähteä Itämerikeskukseen tutkimaan patsaspuistoa. Koska en ollut ottanut kamerareppua mukaan mietiskelin josko menisin tyttäreni luo kyläilemään. Lähdinkin siihen suuntaan ja ihailin vähän aikaa Patovahdin seinustalla kosken voimaa ja nautiskelin esiin tulleesta auringosta.
Sitten iski hulluus - hoitopaikka olisi kyllä ollut lähellä - lähdin tassutelemaan tietä pitkin kohden Järvenpäätä. Matkaa on noin 10 kilometriä joka taittui yllättävän mukavasti. Kiurut lentelivät ylhäällä taivaan sinessä, töyhtöhyypät kävelivät pelloilla ja tuuli puhalteli mukavasti. Katselin sopivia kuvauskohteita joihin on syytä palata kameravarustuksen kera. Siinä sitä tassuteltiin kohden kaupunkia, aikaa kului puolitoista tuntia. Yllättävän nopeasti ottaen huomioon huomattava elopaino ja ikä.
Sitten olikin mukava keitellä kahvit ja istahtaa kikkustuoliin kuuntelemaan musiikkia ja vain nautia olosta. Tapa viettää päivää tuokin.
Oletpa ollut reipas! Kun olisin tiennyt, olisin järjestänyt itseni kotiin ja keitellyt sinulle kahvit. Onni olisi toki ollut kotiherrana vastaanottamassa vierasta. Kellokoskelta löytyy hienoja paikkoja. Tervetuloa vaan uudelleen! Vaikkapa toisen sukupolven kanssa padolle kalaan...
VastaaPoistaEipä siinä mitään. Kävely teki hyvää. Ja se kalastus on oivallinen idea. Tarttee toteuttaa joku viikonloppu.
VastaaPoista