Kipiänä

Olen potenut kiukkuista flunssaa muutaman päivän. Alkoi osoittaa selkeitä oireita iskemisestä jo torstaina, mutta pöpöt vain hiukan jyrsivät puolustusrintamia - tuditti minut ja elimistön uskoon ettei tästä tätä pahempaa tule. Sitten jysähti - kuume - kesken työpäivän nousi kunnon kuume. Sinnittelin päivän loppuun. Sitten yöllä kuume nousi vielä lisää. Kylässä olleen tyttären todistuksen mukaan kävin yöllä päästämässä koiraa sisälle - vaikka se olikin nukkumassa sänkyni vieressä. Joo, että mukavaa oli. Kun minä teen jotakin tuollaisia juttuja se merkitsee sitä, että kuume on jossakin hyvin lähellä 40 astetta tai hiukan ylikin. Sunnuntai sitten meni pökkyrässä, täyttelin metsätalouden veroilmoitusta ja laskin alvit aivan päin männikköä. Ihmekö tuo nyt on - metsäveroista kun on kyse.

Tänään sitten korjasin laskut ja kävin lekurilla hakemassa saikkua. Loppupäivä on sujunut mukavasti leffoja katsellen ja sohvalla torkkuen. Tuli katsotua Hig Noon ja RioGrande sekä Teemalta tallennettu Hurjapäät. Länkkäreistä pidin, molemmat ovat maineensa veroisia. Hurjapäät ei ole kestänyt aikaa aivan yhtä hyvin. Kokonaisuudessa oli mukana osia, jotka olivat juonen kannalta aivan turhia. Joutavia tanssikohtauksia kadulla ynnä muuta vastaavaa. Tiukemmalla leikkauksella ja lyhyempänä toimisi vahvasti yhä. Mutta tietysti ajan amerikkalaiset moraalisäännöt vaativat mukaan noita "turhia" kohtauksia.

Jos kunto sallii huomenna niin pitää ottaa kirjahylly siivouksen kohteeksi. Se jostakin tuntemattomasta syystä menee aivan itsestään sekaisin. Kirjoja on kuitenkin joitakin hyllymetrejä ja yläkaapeissa vielä lisää. Runokirjat on suhteellisen hyvässä järjestyksessä erillisessä hyllyssä. Viimelaskemalla niitä oli karvan päälle 200, mukana ruotsalaista ja englanninkielistä runoutta. Klassikkohyllyn kirjat kaipaisivat jopa uusia sidoksia tai ainakin pitäisi ottaa käyttöön vanhojen koulukirjastojen tapa paperoida kirjat ruskealla voimapaperilla ja laittaa tekijätiedot ym tarpeellinen ikkunapaperilla selkään näkyville.

Vanhin tyttäreni kirjoitti blogissaan lukukokemuksistaan. Oli tutustunut minun mielikirjoihin - tekijöinä Camus, Hesse, Böll, Hemingway, Steinbeck, Linna, Valtari, Kailas japanilaiset tankarunokäännökset. Ne ovat jotenkin oudolla tavalla kadonneet kirjastostani. Ilmeisesti niitä on joku joskus lainannut ja sille tielleen jääneet. Tiedän ex-vaimoni lainailleen niitä tutavilleen halutessaan briljeerata sivistyskodilla. Saman kohtalon ovat kokeneet lähes kaikki Leinon runokirjat. Elikkä tarttee lähteä divarikierrokselle joku päivä. On hyvä ja mukava juttu jos lapset ovat oppineet pitämään kirjallisuudesta ja samalla oppineet ilmaisemaan itseään kirjallisessa muodossa sujuvasti ja helppoluisesti tai perusteellisen tarkoissa analyyttisissä kirjoituksissa, kuten osa heistä. Nuorin ei kai vielä ole innostunut blogin pitoon, mutta odotetaan aikamme. Tulee neljännen kaltainen kirjoittelija.

Hassua että meitä on jo nyt neljä kirjoittajaa tässä "perheessä" tai vajaaperheessä. Lehtokotilo, Swash/buckling, kurkistusikkuna ja Pienenmäen porinat. Ei hevin uskoisi saman perheen jäsenten kirjoittamiksi.