Viikonloppu on mennyt hitaasti ja tuskastuvasti. Olen paikkaillut kipsilevyjen turhia talunaulojen reikiä. Samalla olen alkanut valikoida esille niitä tauluja, jotka jätän seinälle siinä vaiheessa kun alan myydä tätä asuntoa pois alta. Näistä seinillä olevista tuluista voi jättää seinälle korkeintaan kymmenen, nyt niitä on jotakin kolmekymmentä seinällä ja oisko jotakin sata kaapeissa poissa silmistä ja osa mökillä. Osa saa kyllä uuden pinnan ja tehdään jotakin uutta ja parempaa päälle.
Koiranryökäle on juoksuissa ja herättää aina kuin kadulla kulkee joku poikakoira. Alkaa hirvee hinkuminen ja vikinä ulos - häntä valmiina vinossa. Viime yö kului siihen kun koira herätteli tunnin- puolentunnin välein ja halusi takapihalle. Siellä siten vinguttiin ja ynistiin kuono taivaisiin. Onneksi ei ollut kovin äänekäs. Mutta yöunet se kyllä pirstoi olemattoiin, parhaaseen inttitapaan. Nukut muta et nuku kunnolla vaan olet valmiina nousemaan.
Päiväretkelle piti lähteä vasta kun olin ikkunasta tarkistanut ettei naapurien poikakoirat ole juuri silloin liikkeellä. Onnistui aika hyvin. Oltiin koiruliinin kanssa ulkona sellainen tunninverta. Nyt on otus siten nukkunut kokopäivän sängyllä. Alkaa ilmeisesti juoksut olla nyt lopussa. Eilisen ja tämän päivän retkillä kuvasaaliiksi kertyi tontin aidalla riehastelevasta oravasta hyvä sarja kun jäi huilimaan riehumisensa väsyttämänä. Sillä oli siinä mukana toinenkin orava, joko herra tai rouvaorava. Ilmeisesti pesä on naapuritontin kuusessa ja odotettavissa on siis pian pieniä pörröturkkeja keväämmällä.
Upeita oravakuvia! Sillä on aika mainia talviturkki yllään.
VastaaPoistaVoi Bella parkaa :D Rankkaa on rouvalla, vaikka vanhoilla päivillään onkin jo.