Talven toinen kosketus

Aamulla herätessäni jyskyttävään päänsärkyyn havaitsin outoa vaaleutta, maassa oli lunta ja lisää tuli jatkuvasti. Koiruliini tahtoi heti takapihalle riehumaan ja telmimään lumeen. Borzoit kun rakastavat kahta asiaa: juoksemista ja lunta. Päänsärkykin hellitti vähitellen - saatuani mukillisen kahvia ja päästessäni eroon patterin hohkaamasta lämmöstä.

Aamun askareiden jälkeen kasasin heikkoon kuntoon joutuneet työvarusteet ja lähdin firman varusvarastolle uusimaan vehkeitä. Valtaosin vaihto onnistui, mutta työhousuja en saanut uusittua, vaikka olenkin saanut painostani pois jo sellaisen määrän, että housut uhkaavat pudota jalasta. Mielenkiintoista seurata miten pitkään pysyvät päällä. No onneksi neula ja lanka on keksitty jo kivikaudella. Tarttee vähän tikata takasaumasta sisään ja käväistä varastolla uudemman kerran joidenkin viikkojen kuluttua. Vaihtoreissun aikana ilma oli lämmennyt ja lumisade päättynyt. Kadut loskaisia ja liukkaita.

Huomiseen päivään lähdetään uusin innoin katsastamaan kuukaudenpäivät seisseessä hommassani, jos sen nyt saisi kunnolla liikkeelle.

Isänpäivänä

Sain lukea lasteni blogeista erilaisia tarinoita itsestäni, olen siis puutyöskentelevävalokuvaavametsäsissi. Hm, ei oikeastaan paha yhdistelmä. Totta kyllä, liikuin runsaasti lasteni kanssa luonnossa ja selittelin asioita vanhoilla tarinoilla, joita muokkasin nykyaikaan paremmin istuviksi. Puutöiden tekeminen taas on ollut minulle aina "luontaista". Suvussa on suksentekijöitä ja huonekalunikkareita rakentajien ja maanviljelijöiden lisäksi. Ja mitä Kupuramiekka mainitsi armeijassa menestymisestä, no menestyin miten menestyin - kyllä sinnekin kuului jo tuo kameran kanssa heiluminen. Sain pariinkin kertaan pelastettua itseni kameralla leikkimällä vähän kinkkisestä tilanteesta. Luonnossa liikkuminen on maalaipojalle itsessäänselvyys. Ja hiljaisuus liikkuessa on edellytys sen tajuamiselle, mitä ympäristössä tapahtuu. On onni, jos jotakin olen onnistunut siirtämään lapsille, vaikka vain luvan olla erilainen, tehdä asioita, joita haluaa, tai virittää mielenkiinto vaikka valokuvaamiseen tai kuvataiteeseen.

Isänä en tiedä olenko ollut isä vai mikä. Vertaan itseäni omaan isääni, joka oli ja on yhä läsnä toisella tavalla huolehtivana ja ajattelevana. Olen vasta vanhempana tajunnut, millaisen kulttuurishokin hän on kokenut saapuessaan evakkopoikana hiukan uhoavaan ja itseriittoiseen pohjalaiskylään. Hyväksynnän saavuttaminen siinä yhteisössä ei ole ollut itsestäänselvyys. Joustavuutta, riitojen yhteensovittamista ja kykyä kuunnella mitä todella tarkoitetaan puheilla - ja huumorintajua.

Kupuramiekalle tiedoksi: minua kutsuttiin myös tietokirjaksi, kokonahkakansissa kulkevaksi joskus koulussa tovereiden toimesta ja liikunnallisesti olin tunnettu kömpelönä. En ole koskaan ollut voimistelija tai kilpailusta kiinostunut. Vaan mieluumminkin yksilösuorittaja - omaa tahtia tekevä. Vaikka sosiaalisesti pärjäänkin helposti normaalissa yhteisössä, niin silti perimmäinen tekemistapani on yksin pakertaminen. Saattaa olla syy muutaman muun käytännöllisemmän syyn lisäksi pitkäaikaiseen työskentelyyni vartijana.

Kurkistusikkunalle tiedoksi, meidän perhe on varmasti tehnyt maailmanennätyksen "kusiaishousuissa" elämisessä. Tuo sinun käyttämäsi kielikuva on harvinaisen sattuva ja kuvaa tilannetta erikoisen hyvin.

Lehtokotilon kanssa oli todella mahdollista olla enemmän tuollainen taustalla oleva varjo,joka seurailee tapahtumia niihin puuttumatta. Tilanne "housurintamalla" ei ollut silloin vielä niin kihelmöivä kuin nuorempien lasten kanssa.

Mökillä käymässä

Marraskuun alku ja olen käymässä mökillä. Lunta ei ole vielä maassa, päivälämpötilat ovat plussalla ja yöllä hiukan pakkasen puolella. Ympäristön pellot ovat kynnetyt ja mustat, metsistä lehtipuiden lehdet ovat päätyneet maahan muodostamaan uutta humusta ja pienentämään havupuiden happamoittavaa vaikutusta.

Kävin tarkastamassa hakkuuaukon kunnon ja totesin ojapalteiden tarvitsevan keväällä levitystä. Se täytyy tehdä samaan aikaan kun suoritan uudistustyöt kylvämällä. Samalla kun laikuta kylvöalan voi ojapalteen kivennäisaineen levittää sammaleelle ja saada siihen hiukan lisää raskautta, vaikka kivennäisaines kovin kevyttä onkin. Uudistukseen aion käyttää pääasiassa mäntyä, mutta sekaan laitan hiukan kuusta. Johtuen juuri pohjan hienosta ja kevyestä rakenteesta, mänty työntää pääjuuren syvälle ja kuusi levittää pintajuurensa laajalle, yhdessä ehkä auttaa puustoa kestämään paremmin tuulen aiheuttamat paineet isompina. Samaan tarkoitukseen olen jättänyt vanhempiin taimikkoihin sekapuuksi koivua ja haapaa. Lisäksi koivusta saa muutaman vuoden jälkeen korjattua hyvää saunapuuta ja haavasta muuta tarvepuuta, kestää lahoa vastaan hyvin eikä ole kuuma iholle esimerkiksi saunan lauteilla.

Hirsiseinät huokuivat mukavaa tunnelmaa ja takan tulet levittivät mukavaa lämpöä mökkiin. Alivuokralaisetkin innostuivat kovasti liikkumaan lämmössä. Hiirilauma mellasti sisällä ja rohkein kaveri yöllä tervehtimässä ja nuuskimassa isäntää. Olivat syöneet innolla koiran kuivamuonanappuloita, nyt ne oli vietävä ulos kompostiin ettei vahingossa anna koiralle likaisia nappuloita kun koiruliini tulee mukaan seuraavalla kerralla pitkällä vapaalla.

Yhtä kameraa rikkaampi - mutta hämmentynyt

Töissä tehtäväni muuttuivat ainakin joksikin aikaa toisiksi. Kun entiset yhteistyökaverit kuulivat asiasta, sain viimeisenä työpäivänäni kutsun paikalliseen valokuvaustarvike liikkeeseen. Siellä kauppiasyhdistyksen puheenjohtaja piti pienen puheen ja totesi että uusissa ympyröissä tarvitaan uusia työkaluja; ja ojensi käpälääni kameraboxin. Boxista paljastui Canonin PowerShot SX210 digipokkari. Pienikokinen väline, jossa piiiiitkä optinen zoom ja vielä pidempi digizoom. Yhteensä niillä pääsee kinokorvaavuustaulukossa sellaiseen 1600mm linssiin. Elikkä aivan hervoton. Meikäläisen käpälä vispaa sen verran runsaasti että maximaalista digizoomausta ei voi edes ajatella, ilman jalustaa. Vaikka kamerassa kuvanvakain onkin ei se mahdottomiin kykena sekään.

Olen nyt kokeillut välinettä joitakin päiviä ja vähitellen sen kanssa alkaa päästä sinuiksi. Kameran asetuksia pitää vielä hiukan viilata, jotta koneella ei tarvitse tehdä aivan yhtä paljon töitä. Terävöintiä hiukan lisättävä ja väriavaruutta vähän rukatava, jotta päästään toivottuun tulokseen ilman PhotoShoppia.

Kiitän ja kumarran yrittäjiä muistamisesta. En ole tiennytkään, että he ovat noin tietoisia harrastukseni syvyydestä ja innostani kuvata. Vaikka kyllähän heistä moni kävi kuvaboxini kuvia katselemassa, erityisesti kun siellä oli kuvia paikallisista tapahtumista. Saa nyt nähdä mitä tällä kerralla tulee uusista töistäni, on ainakin erilainen kuin vanha työyhteisöni.

Talven lyhyt kosketus

Viimeviikolla saimme kokea lyhyen talven. Taivas paiskoi isoja hiutaleita maailmalle. Ilma tuntui Viiltävänkylmältä ja tuuli tunki läpi vaatetuksen. Onneksi tämä oli vasta varoitus tulevasta ja sai kaivamaan esiin hanskoja ja villaneuleita lisävarustukseksi.

Töissä olen ollut pari viimeistä viikkoa liikekannalla ja kierrellyt erilaisia kohteita opettaen uusia kavereita kohteisiin ja samalla opetellut muutaman kohteen itsellekkin uusina. Eräässä kohteessa törmäsin vanhojen kirjojen kauppiaaseen. Lehteilin myynnissä olevia teoksia ja havaitsin hänen myyvän mm Grimbergin Maailman historiaa, ja vielä isokokisena ja ehyenä sarjana. Mieli teki ostaa, mutta 24 isoa osaa oli hiukan liikaa raahattavaksi muutenkin täysiin kirjahyllyihin. Tuosta kirjasta voisi sanoa että Heikinheimo aikanaan luonnehti sen kirjaksi jonka lukeminen antaa riittävät tiedot maailman tapahtumista minkälaiseen seuraan tahansa. Ja kyllä se pitääkin paikkansa. Teossarja on säilyttänyt arvonsa ja käytettävyytensä tänäänkin. Vaikka joitakin asioita katsotaankin uusin silmälasein. Erityisesti vanhempien aikojen osuudet ovat kestäneet uudesta tutkimuksesta huolimatta hyvin aikaa. Uusimmat osat ovat luonnollisesti saaneet eniten lisäväriä. Arkistoja on avautunut ja on päästy näkemään valtakuntien tuhoutumisia.

Kirja jonka sitten lunastin itselleni on vanha kunnon Pikku Jättiläinen. Klassinen tietokirja ennen koteihin kaupiteltuja tietosanakirjasarjoja. Olen itse lukenut kyseistä kirjaa antaumuksella, meillä oli niitä jostakin tuntemattomasta syystä kaksi. Joista on jäljellä epämääräinen kasa sidottuja sivuja. Ahkera käyttö söi kirjat aivan oikeasti irtolehtipainokseksi. Nyt on uusi uusvanha kierrätyskirja täydentämässä. Päätyy mökille vanhojen kirjojen hyllyyn ja tulevan kirjastohuoneen kaunistukseksi.

Kesä vaihtuu talveksi ilman välivaihetta syksyä.

Nyt pitäisi almanakan mukaan olla syksy. Ainakin aamulla tuntui että oltiin siirrytty pitkittyneestä kesästä suoraan talveen. Maa jäässä, koira etsii jäätyneitä jänönpapanoita ja lämpötila alle 0 astetta.

Kaiken kruunaa varma merkki talvesta - paikallisjunaliikenne enemmän tai vähemmän sekaisin. Tosin niinhän se on ollut sekaisin lähes vuoden. Muutaman kuukauden aikana sujui ilman sanottavia myöhästelyjä. Mutta tänään taas repesi. Ehdin juuri ja juuri töihin kun liikenne takkusi oikein kunnolla. On se ihme kun juuri pääsivät kehumaan lehdissä miten kaikki on valmista talven varalle ja samanlaista kaaosta ei pitäisi syntyä kuin vuosi sitten. Sopii vain epäillä kun esinäytös jo näytti näin hyvältä. Huomenissa pitäisi sitten nähdä miten käy jos säätiedotteet pitävät paikkansa.

Lokasunnuntai

Päivä alkoi hiitaasti ja verkallisesti. Herääminen oli hidasta ja halutonta, puolille päiville kesti ennen kunnollista heräämistä. Aamukahviksi keittelin kafeparisiennesta kunnon sumpit. Leiväksi eilen leipomaani unikonsiemenillä maustettua vuokaleipää. Siitä sitä sitten hiljakseen herättiin ja lähdettiin koiran kanssa lenkille. Koiruliini kuljeskeli hissuksiin ja nuuski tuttujen jälkiä. Löysi myös rusakon papanabaarin, siinä valikoitiin sitten ne oikeat papanat herkkupaloiksi.

Kotona otin siivousrätin kauheeseen käteen ja aloin siivota keittiötä joka oli päässyt aivan sikamaiseen kuntoon. Ylimääräisiä purkkeja ja purnukoita oli vähän siellä sun täällä. Viemärikin oli tukossa ja sen avaamisessa olikin työtä, koska sen rakenne on todella mutkikas. Siellä oli rasvaa kertyneenä, tietysti viimeisessä mutkassa. Kalkkiakin sinne oli kertynyt astianpesukoneesta. Olis pitänyt käyttää etikkaa koneessa useamman kerran kuin olen käyttänyt.