Tänään oli aivan pakko ryhtyä pihapuuhiin. Rohonleikkuri esiin ja käyntiinykäisy. Paita pois ja leikkaamaan. Jossakin vaiheessa tuli nurmella, = hirveässä heinässä, vastaan vanha pölkkypöytä ja penkit. Kun siirsin niitä ne hajosivat käsiin. Pärryytin moottorisahalla loput paloiksi, ei paljoa jäänyt, ehkä padallisen vettä saa kuumaksi.
Harmitti häiritä perhosten ateriointia kukissa, siispä isoin osa heinikosta jää leikkaamatta. Se pitäisikin vetää viikatteella nurin. Ehkä vähitellen, pitää jättää joitakin kasveja pystyyn siementämään, ainakin päivänkakkarat ja kissankellot pitää jättää rauhaan. jos vaikka vanhasta pellosta muodostuisi vähitellen kukkaketo. Vaikka taitaa olla turhia toiveita ja toteutumattomia ajatuksia. Pellolla pörräsi runsaasti lapsuuden perhosia ja hyönteisiä. Kimalaisia oli eniten, tai oikeastaan hyttysiä ja paarmoja - olivat kiukkuisia kuin mitkä - perhosista eniten oli ilmassa nokkosperhosia ja erilaisia sinisiipiä.
Nyt sitten naputtelen tätä juttua saunan jälkeen. Olo on raukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti