Armaani tytär aloitti myös kirjoitamisen nimimerkillä Hiinokka. Jotta kyllä luettavaa riittää. Aivan kiva juttu.
Festariviikonloppuna käytiin isän luona katsomassa hänen voitiaan ja samalla naapurin koiranpentuja. Ohessa yksi malli pikkukoirista.
Tarinoita vanhan äijän elämästä ja mahdollisista unelmista vanhan maalaistalon muokkaamisessa eläkeasunnoksi.
torstai 28. heinäkuuta 2011
tiistai 26. heinäkuuta 2011
Blogiperhe kasvaa
Tänään parempi puoliskoni aloitti kirjoittamisen ja loi oman sivun. Pienenmäen Emäntä kirjoitelee nyt tuntemuksiaan, sikäli kun tekstit saadaan näkymään. Sivusto jotenkin oikuttelee eikä näytä sivua ainakaan vielä.
Muutoin viimeviikko oli aika vauhdikas, minäkin vanha äijänkäppyrä kävin Tuuris Miljoona Rockissa. Piti käydä katsastamassa josko Scorpionit vielä jaksaisivat heilua lavalla. Kyllä jaksoivat. Rumpali järjesti keskellä settiä muille sellaisen 10-15 minuuttisen huilitauon vetämällä tuollaisen pikkuisen rumpusoolon. Jäähyväiskonserttisarjan ohjelmisto rakentuu suurelta osin vanhasta ja jo koetusta musiikista. Elämys kyllä kuulla livenä aiemmin vain levyiltä kuunneltuja juttuja. Edelleen hyvä livebändi. Mutta kaikki hyvä päättyy aikanaan, paitsi Rollarit jaksaa edelleen....
Muutoin viimeviikko oli aika vauhdikas, minäkin vanha äijänkäppyrä kävin Tuuris Miljoona Rockissa. Piti käydä katsastamassa josko Scorpionit vielä jaksaisivat heilua lavalla. Kyllä jaksoivat. Rumpali järjesti keskellä settiä muille sellaisen 10-15 minuuttisen huilitauon vetämällä tuollaisen pikkuisen rumpusoolon. Jäähyväiskonserttisarjan ohjelmisto rakentuu suurelta osin vanhasta ja jo koetusta musiikista. Elämys kyllä kuulla livenä aiemmin vain levyiltä kuunneltuja juttuja. Edelleen hyvä livebändi. Mutta kaikki hyvä päättyy aikanaan, paitsi Rollarit jaksaa edelleen....
keskiviikko 20. heinäkuuta 2011
Porvoota mittailemassa
Viime sunnuntaina se sitten toteutettiin. Päiväretki Porvoseen ms J.L.Runebergillä. Ilma olisi voinut olla hiukan lämpöisempi mutta kyllä matka täytti odotukset. Hidas ja rauhallinen matka saaristoreittiä Porvooseen. Sitä ei aina tahdo uskoa kuinka kaunis Suomenlahden saaristo oikeasti on. Saarten sokkelo, salmia, niemiä lahdelmia ja toisella puolen aava meri. Jotenkin kiireisten ja kireiden ihmisten ilmekin muuttuu ja näkee miten rauhallisempi rytmi tekee jokaiselle hyvää. Matkaan sisältyi kaikenlaista pientä yllättävääkin. Kustaanmiekan kapeus - kun pääsi seuraamaan valtavan kokoisen ruotsinlautan tunkemista kapeasta salmesta läpi, uskomattomia suorituksia, kauempaa katseltuna näytti siltä, että saarten ja laivan kylkien väliin jää vettä vain muutama metri.
Itse Porvoossa aikaa ennen lähtöä takaisin jäi vain muutama tunti, itseasiassa juuri sopivasti. Ehdittiin Liisan kanssa käydä kävelyllä vanhassa keskiaikaisessa kaupungissa ja piipahtamassa tuomiokirkossa. Syvällisiä tutustumisia siinä ei tietysti ehtinyt tekemään. Kävely mutkikkailla ja kapeilla kujilla herätti inhimillisen mittakavan kaipuun uusillakin alueilla. Ostoksilla käytiin vain Pienessä Suklaatehtaassa, ei Brunbergin myymälässä. Syömässä kävimme empirekaupunginosassa aivan tavallisessa Rossossa, koska muissa paikoissa olivat jonot sitä luokkaa, ettei olisi ehtinyt syödä ennen lähtöä.
Mukava retki, ei hoppua, kun vain muisti tuon laivan lähtöajan. Vahinko ettei sunnuntaina ollut höyryjunayhteyttä Keravalle. Paluu olisi ollut mukava suoritaa sillä läpi hedelmällisen Uudenmaan viljelysalueiden. Katseltavaa ja koettavaa jäi aivan tarpeeksi toistakin retkeä varten. Sen voi sitten tehdä jollakin toisella tavalla. Suosittelen muillekin.
maanantai 11. heinäkuuta 2011
Helteitä
Heinäkuu ja nyt on todelliset helteet. Ilma on painostava ja kuuma. Tulenvirettäkään ei tunnu. Viikonloppuna oli tarkoituksenamme mennä Liisan kanssa käymään Porvossa höyrylaivalla. Ajatuksesta oli luovuttava, koska yö oli niin kuuma ettei nukkumisesta tullut mitään, eikä aamulenkki koiran kanssa luvannut hyvää. Liisan oli mentävä pitkäkseen ja levättävä muutama tunti. Auringon polttavat säteet olivat liikaa. Lämpöhalvauksen riski oli liian suuri. Siispä aika kului kotosalla jotakin pientä käpsehtien ja puuhaillen. Vasta ilta toi pienen tuulenvireen ja jaksoimme grillata hiukan syötävää syrenipensaiden suojassa.
maanantai 27. kesäkuuta 2011
Juhannus
Juhannus on taikojen aikaa - ja lemmen. Itse tein nopean ja joistakin ehkä uskaliaan ratkaisun. Kihlauduin rakkaani kanssa tunnettuamme tasan kaksi kuukautta. Nopea ratkaisu, mutta tuntuu oikealta. Joitain tämä asia on tuntunut kiusaavan ja aiheuttanut jakoa leireihin. Jos olet toisen juhlissa olet toista vastaan. KÄSITTÄMÄTÖNTÄ, sillä ratkaisuhan on minun ja rakkaani välinen asia. Molemmilla aikuiset lapset edellisistä liitoista. Pitää muistaa, että kahden jo kypsän ihmisen liitossa ei ole mitään pahaa. Kummankin lapset säilyvät edelleen kummankin lapsina ja toiset vanhemmat säilyvät edelleen vanhempina. Jos vanhempien välit eivät kestä ja seurauksena on avioero, erotaan puolisosta eikä lapsista. Uudessa liitossa vaikeutena tuleekin olemaan tasapainoisten suhteiden luominen lapsiin. Omassa tapauksessani voin sanoa, että molemmilla ovat lapset käyneet kovaa koulua ja selvinneet siitä läpi puhtain paperein - väittäisin jopa kypsempinä ihmisinä kuin me vanhemmat.
Ainakin minusta tuntuu, että minulla on uusi teini-ikä ja rakastuminen kuin nuorena. Nyt vain vanhan äijän nahoissa ja riitelynsä riidelleenä. Toivon molempien lapsilta ymmärrystä ja pitkämielisyyttä meitä hupsuja vanhuksia kohtaan. Voin vakuuttaa molemmilla olevan hienot lapset, joita ilman emme olisi sitä mitä nyt olemme.
Ihminen yksin on
hämärässä hapuileva - tietään
etsivä.
Toinen rinnalla
on tukea ja näkee hämärässäki
pidemmälle.
Rakkaus ihmiseen
kokonainen sielu - puhtaana
auttamassa.
Elämässä valoa
kykyä ymmärtää - itseä
ja toista.
Rakastaa, rakastaa
unohtaa menneet murheet
eheytyä
Olla ihminen
ihmiselle.
tiistai 21. kesäkuuta 2011
Paskan penkomista ja muuta mukavaa touhua
Mökillä oli vuoroaan odottanut ulkovaraston tyhjennys - jo neljä vuotta. Oli lopulta aika tarttua härkää - tai paremminkin - romukasaa sarvesta ja ryhtyä työhön. Tavaraa oli joka lähtöön. Tehtiin "älykästä" työtä ja lajiteltiin kierrätyskamat, rautaromut ja tavallinen kaatopaikkakama eri kasoihin ja poltettava kokkoon pellolle odottamaan jos sen voisi polttaa Juhannuksena tai ens pääsiäisenä viimeistään. Siis tuumasta toimeen ja raivattiin ja lajiteltiin - välillä yrjöä ja anna yleeniä avuksi huutaen - tyhjennettiin autotalli. Viimeistä nurkkausta lukuun ottamatta. Sieltä löyhähti sellaiset katkut,ettei niitä olisi kestänyt itse pirukaan, puhumattakaan minusta, jolla on herkkä nenä juuri tuon tyyppisille haisuille.
Annettiin olla muutama päivä tuulettumassa ja tarkoitus oli eilisen päivän kuluessa saada romut kierrätykseen ja romikselle. Meni vähän pieleen. Hannun auto oli tehnyt tenän juuri tänä päivänä. Siinä sitten etsiskeltiin siirtolavaa että saataisiin piha puhtaaksi Juhannukseksi. Saatiinkin yksi lava pihaan illalla noin 19 aikoihin. Ennen kymmentä oli kamat heitelty lavalle. Lajittelu siinä tietysti meni sekaisin, mutta kyllä sieltä jäteasemalla saadaan ainakin rautaromut eroteltua ja todennäköisesti myös vanhat kodinkoneet lähtee laittelussa erilleen. Moninkertainen työ vain tulee tehtyä.
Roskalavalle lensi myös kunnostuskelvottomat ikkunanpokat ja maalaisantiikkinen sänky, joka oli huolimattomasti kasaankyhätty, tosin kauniisti ootrattu. Samalla löytyi syy hajuun, lattiassa oli luukku ja sen alta kuoppa. Kuoppaa oli käytetty joskus virtsan keräämiseen. Siitä on kyllä kulunut jo aikaa olisko jotakin 40-vuotta. Myöhemmin samaa kuoppaa on ilmeisesti käytetty rasvamonttuna. Lattialaattaa pitää vähän tukea ja poistaa osa täytehiekasta ja korvata se puhtaalla tavaralla. Tuolla nurkassa oli toinenkin hajulähde, iso kassillinen käytettyjä terveyssiteitä - eivät minun kun en tunnetusti käytä niitä.
Iloista ja hajutonta Juhannusta kaikille.
lauantai 11. kesäkuuta 2011
Mökkeilyä
Nyt on kysymys todellisesta mökkielämästä kun olen mökillä kullan kanssa ja sieltä sitten vielä mennään mökille. Tuplamökkihöperöt liikenteessä. Eilinen mökkeily oli aivan mukava juttu. Mentiin serkkuni luo kyläilemään ja saatin samalla saunoa ja uida lämpöisessä järvessä. Puhuttiin höperöjä, niin suuressa määrin että ulkopuolinen olisi olettanut meidän jokaisen olevan vähintään kolmen promilen kännissä - kaikki selvinpäin.
Tänne maaseudun rauhaan saavuimme viikon alussa vietettyämme ensin nuorimman lakkiaiset. Tilanne josta ei puuttunut kiemuroita ja jännittäviä tilanteita. Mutta hyvin ne sitten menivät loppupeleissä.
Maanantaina ajoimme tänne, kun ensin oli saatu huoneisto tyhjäksi remonttireiskoja varten. Lomani aikana lattiat saavat uuden lakkapinnan ja makuuhuoneiden kaapistot vaihtuvat uusiksi. Tarkoitus on saattaa asunto myyntikuntoon ja kaupaksi ennen joulua. Elämä on suuntautumassa uusille urille ja paremmille sellaisille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)